toimintakykya-tukeva-toiminta-heti-sairaalajakson-jalkeen-vahentaa-kotihoidon-tarvetta-myohemmin
  • Blogit >

  • Toimintakykyä tukeva toiminta heti sairaalajakson jälkeen vähentää kotihoidon tarvetta myöhemmin

Toimintakykyä tukeva toiminta heti sairaalajakson jälkeen vähentää kotihoidon tarvetta myöhemmin

Vivago-tiimi
3. maaliskuuta

Rauman kotiutustiimi aloitti toimintansa viisi vuotta sitten neljän sairaanhoitajan ja kahden lähihoitajan voimin, ja toiminta on jatkuvasti kehittynyt ja laajentunut. Vuonna 2019 tiimissä työskentelee 11 vakituista työntekijää sekä palveluesimies, jotka tekevät kaksivuorotyötä asiakkaiden kotona.

Kotiutustiimin arviointijakson kesto vaihtelee asiakkaan tarpeen mukaisesti, noin päivästä viiteen viikkoon. Sen aikana kullekin asiakkaalle tarjotaan käytännönläheistä, laaja-alaista apua. Tavoitteena on, ettei asiakas jakson jälkeen tarvitsisi palveluja kotiin, tai tulisi vain kevyin palveluin vielä omatoimisesti kotonaan toimeen. Sairaanhoidon, hoivan ja kuntoutuksen lisäksi se saattaa sisältää esimerkiksi kaupassa tai pankissa asiointia sekä neuvomista hakemusten täytössä. Arviointijakson aikana hoitajille muodostuu yksilöllinen ja kattava kokonaiskuva asiakkaan tuen tarpeesta, ja tämän tiedon pohjalta suunnitellaan asiakkaalle tarpeelliset tukitoimet. Asiakas voi arviointijakson jälkeen pärjätä itsenäisesti ilman palveluja tai siirtyä kaupungin kotihoidon tai yksityisen palveluntuottajan asiakkaaksi.

Raumalla kokemus on osoittanut, että toimintakykyä tukeva toiminta heti sairaalajakson jälkeen vähentää kotihoidon tarvetta myöhemmin. Tiimin toimintaa pyritäänkin kehittämään entistä kuntouttavampaan suuntaan.  Suunnitteilla olevalla tehostetulla arviointi- ja kuntoutusjaksolla aikaa on käytettävissä enemmän kuin kotihoidossa. Tämä aika käytetään asiakkaan arjessa selviytymisen tukemiseen, ja tavoitteena on asiakkaan itsenäisen kotona asumisen mahdollistaminen mahdollisimman pitkään.

Hämmästyttävän helppo Vivago

Rauman kotiutustiimi otti Vivagon järjestelmän käyttöön elokuussa 2018, josta on tätä kirjoitettaessa kulunut noin yhdeksän kuukautta. Kysyimme Vivago-pääkäyttäjältä, sairaanhoitaja Essi Mattilalta, Rauman tiimin kokemuksia uudesta järjestelmästä. 

Mattila kertoo, että Vivagon käyttöönottovaiheessa henkilökunta opetteli hyvinvointitietojen tulkintaa käyttämällä Vivago-kelloja ensin itse. Tiimin jokainen hoitaja sai Vivago-kellon käteensä ja ohjeet testata sitä arjessaan, niin kotona kuin töissäkin. Testin aikana hoitajat näkivät omilta käyriltään, kuinka yöunet olivat sujuneet ja mikä oli päivittäinen aktiivisuuden ja palautumisen tasapaino. Raumalla oivallettiin hyvin se, että teknologia ei tunnu vaikealta, kun sen käytön opettelee ensin itsellään. Myös yksikön jatkuva kehitystyön sekä innostavan yhdessä tekemisen kulttuuri varmistivat, että uuden teknologian käyttöönotto sujui mutkattomasti.

Vivagon käyttöönoton jälkeen kotiutustiimiin on palkattu kaksi uutta hoitajaa, jotka ovat helposti omaksuneet Vivagon käytön samalla kuin muutkin yksikön työtavat. Kaiken kaikkiaan Essi Mattila luonnehtii Vivagoa vakiintuneeksi työkaluksi, joka on lähes jatkuvassa käytössä.

Raumalla on saavutettu hyviä tuloksia ikääntyneiden kuntoutuksessa ja halutaan varmistaa, että asiakkaiden kunto säilyy hyvänä sairaalajakson jälkeenkin. Kotiutustiimissä on ymmärretty, että ikääntyneiden asiakkaiden hyvinvointi määräytyy pitkälti sen perusteella, kuinka säännöllistä ja aktiivista elämää he viettävät. Vivagoa siis käytetään pääasiassa unen ja vuorokausirytmin seurantaan, ja mitattu tieto ohjaa päivittäistä päätöksentekoa. Aamuvuoron aluksi katsotaan, kuinka asiakkaat ovat kulloinkin nukkuneet, ja Vivagon raportteja käydään myös läpi yhdessä asiakkaan kanssa, usein päivittäin. Mattilan mukaan tällä on aktivoiva vaikutus, sillä tieto motivoi asiakkaita liikkumaan ja toimimaan oma-aloitteisesti. Kannustava palaute hoitajalta voi olla sysäys oikeaan suuntaan ja innostaa asiakasta huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan entistä paremmin.

Yhden asiakkaan kohdalla Vivago-seuranta on johtanut siihen, että kipulääkkeen tarvetta arvioitiin uudelleen. Havaittiin, että asiakas ei nukkunut hyvin öisin, ja sen seurauksena oli passiivinen sekä unelias päiväsaikaan. Lääkityksen korjaaminen johti säännöllisempään vuorokausirytmiin, parempiin uniin ja kasvavaan aktiivisuuteen sekä toimintakykyyn. 

Vivago ja kuntouttava tulevaisuus

Rauman kotiutustiimi on onnistunut työssään silloin, kun asiakas voimaantuu pärjäämään itsenäisesti arjessa. Essi Mattila näkee, että Vivagolla on jatkossakin potentiaalia kuntoutusasiakkaiden edistymisen seurannassa. Tärkein suunnitteilla olevalle pidemmälle arviointi- ja kuntoutusjaksolle pääsyn kriteereistä on asiakkaan oma motivaatio. Oma aktiivisuus on erittäin tärkeää, ja arjen toimintoihin osallistuminen sekä kuntoutusohjeiden noudattaminen näkyvät asiakkaan Vivago-aktiviteettikäyrissä. Mielenterveyden häiriöistä kärsiville asiakkaille Vivagosta voi olla merkittävää hyötyä, koska ongelmat näkyvät usein huonona unena tai matalana aktiivisuustasona. Arviointi- ja kuntoutusjaksolla pyritään löytämään ratkaisuja näihin asioihin. Mattila näkee, että uni- ja aktiivisuustietojen läpikäyminen asiakkaan kanssa parantaa tämän motivaatiota voida paremmin, joten tiedon jakamista asiakkaan ja tämän omaisten kanssa suositaan varmasti jatkossakin.